keskiviikko 23. toukokuuta
Muuta tekstin kokoa
Uutispöytä » Lausunnot » Lausunnot 2011

LIIKENNETURVAN ANTAMAT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT v. 2011

Liikenne- ja viestintäministeriö
19.5.2011

Lausuntopyyntönne nro LVM/769/08/2011, 21.4.2011 LIIKENNETURVAN LAUSUNTO TIELIIKENTEEN TURVALLISUUS- SUUNNITELMAN 2011 – 2014 LUONNOKSESTA

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto tieliikenteen turvallisuussuunnitelman luonnoksesta. Liikenneturva pitää tärkeänä sitä, että Suomessa liikenne-turvallisuustyössä jatketaan tieliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä, joka perustuu haastaviin tavoitteisiin ja suunnitelmien poikkihallinnolliseen toteuttamiseen.

Liikenneturva on ollut mukana suunnitelman valmistelussa sekä liikenneturvalli-suusasiain neuvottelukunnassa että sen työjaostossa. Lausuntoamme on käsitelty Liikenneturvassa yksiköittäin ja aluetoimistot ovat antaneet siitä omat lausumansa.  Osa aluetoimistoista on antanut näkemyksiään eritoten alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön Ely-keskusten lausunnoissa.  

Liikenneturva tukee luonnoksessa esitettyjä toimenpiteitä ja on omalta osaltaan valmis sitou-tumaan sitä koskevien hankkeiden toteuttamiseen. Tässä lausunnossa esittämämme näkemykset ja muutokset on tarkoitettu selkeyttämään ja tehostamaan esitettyjä toimenpiteitä.

YLEISTÄ

Liikenneturvallisuussuunnitelman suurimpana haasteena on saada eri vastuutahot sitoutumaan ja sisällyttämään toimenpiteet omiin toimenpidesuunnitelmiinsa ja tekemään keskenään konkreet-tista yhteistyötä yli hallinto- ja tehtävärajojen.

  • Toimenpiteiden sisällyttäminen toimijoiden omiin vuosisuunnitelmiin ja sen myötä niiden rahoituksen varmistaminen edellyttää hankkeita koskevien ajoitusten päivittämistä.  Osa toimenpiteistä on jo käynnissä, mutta monen kohdalla niiden aloitus siirtyy tuonnemmaksi.

  • Hankkeiden toteuttamisen kannalta tärkeimmät resursseja vaativat kohteet ovat tiestön kunnon ylläpitoa koskeva rahoitus ja poliisin riittävien valvontaedellytysten turvaaminen.

KOMMENTIT SUUNNITTELULUONNOKSEN YKSITYISKOHTIIN

3. TAVOITTEET

Liikenneturvan mielestä on tärkeää, että tavoitteita ja keskeisiä toimenpiteitä toteutettaisiin etupainoisesti. Suunnitelman alkuvuosien tavoitteita tulisi kasvattaa ja panostaa näkyvästi vaikutusarvioinnin kärkihankkeiden nopeaan toteuttamiseen. Tämä lisäisi luottamusta suunnitelman toteuttamiseen ja vahvistaisi kuvaa sen vaikuttavuudesta.

Liikenneturvan mielestä suunnitelman tavoitteisiin tulisi ottaa myös vakavien onnettomuuksien torjumista koskevat tavoitteet. Vähintäänkin tulisi antaa suuntaviivat ja tuki vakavien onnettomuuksien tilastoinnin ja arvioinnin kehittämiselle.

4.  PITKÄN AIKAVÄLIN STRATEGISET JA LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAA
     TUKEVAT LINJAUKSET (s. 11 – 12)

Strategiset linjaukset ovat mielestämme perusteltuja. Suunnitelmaa tukevia linjauksia tulisi kuitenkin avata esitettyä enemmän, jotta ne antaisivat alun ja suunnan toimenpiteiden konkreettiselle toteuttamiselle.

  • Liikenneturvan mielestä pitkän aikavälin strategiassa esitetty pyrkimys poikkihallinnollisuu-den toteuttamiseksi tulisi konkretisoida siten, että hallinnonalojen yhteishankkeista  laaditaan erillinen toimenpide-suunnitelma, joka perustuu ”yhdessä tekemisen” periaatteelle. Tällöin niihin voidaan luontevasti liittää myös tarvittavat tiedotustoimenpiteet (ks s. 28: Monipuolinen viestintä)

  • Ennalta ehkäisevää (ja turvallisuuteen kannustavaa) toimintaa korostavaa strategista linjausta tulisi avata ja konkretisoida siten, että sen ymmärrettäisiin liittyvän kaikkiin turvallisuustoimenpiteisiin.  Lähtökohtana tulisi olla se, että kaikissa hankkeissa tehdään arvio ongelmiin tai ilmiöihin liittyvistä turvallisuusnäkökohdista ja tarpeista sekä parhaimmillaan myös toimenpiteiden vaikutuksista. Usein ennalta ehkäisevä työ on tiedotusta ja koulutusta, joilla valaistaan tienkäyttäjien omia mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseksi tai luodaan edellytyksiä turvallisuustoimien tehokkaalle käyttöön otolle. Se edellyttää, että ihmiset ymmärtävät toimenpiteiden merkityksen ja hyväksyvät ne.  Siksi heille tulee tarjota riittävästi tietoja ratkaisujen perusteista ja mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. Ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluu myös riittävän ja uskottavan liikennevalvonnan varmistaminen eri turvallisuushankkeiden yhteydessä.

  • Elinikäisessä liikennekasvatuksessa tulee perheille, kunnille ja koululaitokselle tarjota aktivoivia toimintatapoja ja antaa tukea liikenneasioiden käsittelyyn. Työn tulee perustua eri ikäryhmien arkisiin liikkumistarpeisiin ja tutkittuun tietoon toimivista työtavoista.

  • Tienkäyttäjien omatoimisuuden ja vapaaehtoisen työn aktivoimiseksi tarvitaan yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhtä tärkeätä on toimia sen hyväksi, että muutkin järjestöt, yritykset ja viranomaiset ottavat liikkumisen turvallisuutta edistävät asiat osaksi omaa toimintaansa. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa niihin ja olemassa olevan turvallisuus-tietämyksen tarjoamista niiden tarpeisiin.

  • Paikallisessa liikenneturvallisuustyössä tulee kunnissa vahvistaa ja tukea toimintamallia, jossa hallintokunnat yhteistyössä laativat liikenne-turvallisuussuunnitelman, joka kattaa sekä turvallista liikkumista koskevat fyysiset että koulutus-, valistus- ja tiedotustoimenpiteet. Kunnissa liikenneturvallisuustyöllä on pitkät perinteet ja näytöt tuloksista. Siksi on tärkeätä, että kunnan liikenneturvallisuustyö säilyy ehjänä kokonaisuutena kuntien tehdessä kokonaisvaltaisia turvallisuussuunnitelmia, jotka kattavat muutkin tapaturmalajit. Poliisi ja Liikenneturva ovat kuntien tärkeitä yhteistyökumppaneita.

  • Aluehallinnossa Ely-keskusten puitteissa toimivien liikenneturvallisuus-työryhmien asema tulee vahvistaa.  Niillä on tärkeä tehtävä koota yhteistyötä alueellaan ja tukea myös kuntia omalla ja yhteistyö-kumppaneiden monipuolisella asiantuntemuksella.

5.  AJOKUNTO

Rattijuopumuksen vähentäminen (s. 14 – 15)

Liikenneturva esittää kohtiin A, B ja D seuraavia muutoksia:

A:

"Alkolukko säädetään pakolliseksi seuraamukseksi törkeään rattijuopumukseen ja rattijuopumuksen uusimiseen syyllistyneelle kuljettajalle. Lisäksi alkolukko säädetään kuljettajille pakolliseksi julkisissa kuljetustilauksissa sekä ammattimaisessa henkilöliikenteessä. Rattijuopumuksen ennalta ehkäisemiseksi uusille kuljettajille määritellään promillerajaksi 0,2." 

B:
Esitämme myös harkittavaksi sitä, että ehdotukseemme liitettäisiin kiinteästi toimenpiteet, jotka nyt on esitetty omana kohtanaan B: ”Kehitetään rattijuopumusvalvontaa ja tehostetaan liikenneraittiuskampanjointia.”

Perustelut:
Liikenneturvan mielestä ratkaisuja rattijuopumuksen vähentämiseksi tulee nopeuttaa. Etenemistä nopeuttaa mielestämme se, että esittämillämme ratkaisuilla on kansalaisten parissa varsin suuri hyväksyntä. Toimet kohdistuisivat rattijuopumuksen kipupisteisiin ja niillä olisi myös ennalta ehkäisevää vaikutusta.

Tutkimukset osoittavat, että mikäli kuljettajan veren alkoholipitoisuus ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan 1,2 promillea, rattijuopumuksen uusimisriski on 2,5 –kertainen verrattuna alhaisempiin veren alkoholi-pitoisuuksiin (Portman et al 2010). Tieteellinen tutkimus tukee myös nykyistä alhaisemman promillerajan käyttöön ottoa. Siitä hyötyisivät eniten uudet/nuoret kuljettajat, joiden osuus rattijuopumuksesta aiheutuvista henkilövahingoista on suurin. 

Promillerajan alentamisen yhteydessä tulisi pohtia rattijuopumuksen seuraamusten porrastamista uudella tavalla.

Yhdistettynä A- ja B -hankkeet muodostaisivat uskottavan toimenpidekokonaisuuden ja antaisivat yhteiskampanjoinnille konkreettisia sisältöjä.  
 
D:
” Panostetaan päihdeongelmaisten hoito- ja tukitoimiin”.
Liikenneturva esittää, että hankkeen etenemistä koskevat kaksi ensimmäistä kohtaa tulisi yhdistää, sillä ne käsittelevät samaa asiaa:

”Alkoholiongelmien yleistä ehkäisyä tehostetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa laatimalla ja ottamalla käyttöön paikallinen toimintamalli varhaisesta puuttumisesta. Malli perustuisi vuonna 2010 sosiaaliviranomaisten ja poliisin tekemän kokeilun tuloksiin. Kokeilussa rattijuopumuksesta kiinni jääneelle tarjottiin mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa päihdeongelmastaan mahdollisimman pian kiinnijäämisen jälkeen”.

Ajoterveyden arviointi (s. 16)

C: 
Ammattikuljettajien työterveyshuoltoa kehitetään

Esitämme yhdistettäväksi "Etenemisen" kaksi ensimmäistä kohtaa seuraavasti:

"Kehitetään ammattikuljettajien työterveydenhuoltoa erityisesti pienissä kuljetus-yrityksissä. Lisätään ammattikuljettajien terveydenhuoltoa ja ajoterveyden arviointia koskevaa työterveyshenkilöstön koulutusta
(TTL, STM)".
      
5.2. LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN

Nopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttö

A:
Ylinopeuksiin puuttumista tiukennetaan. (s.18)
Osatavoite tulisi Liikenneturvan mielestä kirjata seuraavasti:  ”Puuttumisrajaohjeen toteutumista seurataan ja seurannasta saatujen tulosten perusteella käynnistetään tarvittavat lisätoimet käytännön vakiinnuttamiseksi.”

B:
Lisätään tietämystä turvalaitteiden (turvavöiden, suojakypärien, lasten turvaistuinten, heijastimien) suojaavasta vaikutuksesta ja niiden oikeasta käytöstä.

Hankkeen Etenemiskohtaan (Liikenneturva) esitämme seuraavan muutoksen:

"Liikenneturva tarjoaa perheille tietämystä turvalaitteiden hyödyistä ja niiden oikeasta käytöstä sekä ideoita ja aineistoa asian käsittelemiseksi päivähoidossa ja kouluissa."

"Liikenneturva seuraa säännöllisesti turvalaitteiden käyttöä ja niitä koskevia käsityksiä. Havaittuihin puutteisiin tartutaan yhteistyössä poliisin ja muiden alan toimijoiden kanssa."

Hankkeen Etenemiskohtaan (Trafi) esitämme lisättäväksi seuraavan muutoksen:

"Trafi edistää ajoneuvojen turvalaitteiden käyttöä jakamalla niitä koskevaa tietoa ajoneuvon hankinnan yhteydessä sekä huolehtimalla ajoneuvojen turvalaitteiden toimivuuden valvonnasta ja vaatimusten täyttymisestä.  Lisäksi selvitetään Trafin mahdollisuudet koordinoida tieliikenteen turvalaitteiden tuotevastuuvalvontaa."


Nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen

E:
Parannetaan mopoilijoiden turvallisuutta.
Hankkeen Eteneminen –kohtaan (Liikenneturva) esitämme seuraavia tarkennuksia:

"Liikenneturva ylläpitää säännöllisesti nuorten ja heidän vanhempiensa tietämystä mopoilun säännöistä ja riskeistä sekä rikkomusten ja onnettomuuksien seurauksista tiedottamalla ja yhteistyössä poliisin, koulujen ja nuorisojärjestöjen kanssa. Se seuraa mopoilijoiden turvallisuuden kehitystä ja heidän käsityksiään mopoilusta ja puuttuu ongelmiin yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa."

Liikenneturva tulee omalla toiminnallaan tukemaan suunnitelman toteuttamista sisällyttämällä sen vastuulla olevat asiat toimintasuunnitelmiinsa ja olemalla valmis tukemaan muita toimenpiteitä oman tiedotus- ja koulutustehtävänsä sekä tiedon hankinnan puitteissa

LIIKENNETURVA

Matti Järvinen
Toimitusjohtaja


Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 
15.3.2011   

LAUSUNTO MOOTTORIKELKKAPALVELUIDEN KULUTTAJATURVALLISUUDEN TARKASTUSLISTALUONNOKSESTA

Liikenneturva kannattaa moottorikelkkapalveluiden kuluttajaturvallisuuden parantamista Turvallisuus- ja kemikaaliviraston laatiman moottorikelkkapalveluiden  tarkastusmallin pohjalta. Haluamme tehdä esitykseen seuraavat yksityiskohtaiset  muutokset ja täsmennykset.

Tarkastuslistan kohdassa ”Omavalvonta ja turvallisuusasiakirja” käsitellään riskien  arviointia. Liikenneturvan mielestä riskien arvioinnin tulisi olla esitettyä laaja- alaisempi.  Lähtökohtana tulisi olla toimintamalli, jossa tarkasteluun otetaan  kuljettajaan ja moottorikelkkaan, ympäristöön, olosuhteisiin, muihin liikkujiin ja  ajamiseen liittyvät riskit kokonaisuutena. Tarkastuslistaan voisi liittää esimerkkejä  em. riskitekijöistä. Laajempi riskikartoitus ja sen antama kokonaisnäkemys   helpottaisi riskien ennakointia ja välttämistä käytännön tilanteissa. Liikenneturva  antaa tarvittaessa apua riskilistauksessa.

”Turvallisuudelle asetettavat yleiset vaatimukset” - kokonaisuudessa käsitellään  ajamisen olosuhteisiin ja käytettäviin reitteihin liittyviä asioita. Liikenneturvan  mielestä tässä olisi tärkeätä tuoda selkeästi esille kuljettajien ja muiden mukana  olevien ikään, kuntoon ja taitoon liittyvät vaatimukset ja rajoitukset. Huomiota tulisi  kiinnittää mm. safariin osallistumista rajoittaviin mahdollisiin osanottajan sairauksiin  ja lääkitykseen.  

Moottorikelkkasafarin oppaiden määrän määrittelyssä ei mielestämme riitä se, että  todetaan oppaiden olevan seurueen ensimmäisenä tai viimeisenä. Lähtökohtana  tulisi olla se, että oppaiden määrä perustuu sen arviointiin kuinka monta kelkkaa  yhden oppaan vastuulle voidaan antaa. Tärkeä osa riskien ennakointia on myös  varautua siihen, että oppaalle voi sattua jotain.

Tärkeänä ajo-olosuhteisiin liittyvänä turvallisuustekijänä pidämme Liikenneturvassa sitä, että safarin toteuttamisen edellytyksiä arvioitaessa otetaan riittävästi huomioon  mm. riittävä lumen määrä.  Reittien kunnon arvioinnissa korostuvat jääalueiden  olosuhteet sekä ojien ylityskohdat ja sillat.

Päivittäisten ajoreittien suunnittelussa tulee etukäteen määritellä etapit ja pysähdyspaikat.  Tämä helpottaa mahdollisessa onnettomuustapauksessa pelastustoimia merkittävästi.

Markkinoinnissa tulisi panostaa kuluttajalle etukäteen toimitettavaan aineistoon. Safarille osallistuvien ennakkotiedotuksessa tulee selvittää mm. osallistujan ajo-oikeus (ajokortin riittävyys) suomalaisten vaatimusten mukaan.

”Osallistujien rajoitukset” -kohtaan tulisi nyt esitettyä tarkemmin määritellä vastuu  ja toimintaohje tilanteessa, jossa safarille lähtevän epäillään olevan alkoholin  vaikutuksen alaisena.

”Asiakkaiden perehdyttäminen” -kohdassa tulisi painottaa lyhyen ajokokeen merkitystä kuljettajan ajotaitoa ja -tietoa selvitettäessä. Varsinkin ulkomaalaisille ohjeiden tulisi olla saatavilla kuvallisessa muodossa heidän omalla kielellään.

”Kelkan hallinta” -osuudesta voisi mielestämme poistaa ohjeet kelkan käynnistämisestä ja kelkan peruuttamisesta. Ne ovat riskialttiita toimia kokemattomille kuljettajille ja käytännössä safarin järjestäjä huolehtii niistä lähes aina – sitä voi myös suositella.

Maastoliikennelakia ollaan uudistamassa ja tämä on syytä ottaa huomioon moottorikelkkapalveluiden järjestämisessä ja sitä koskevissa suosituksissa. Tarkastuslistan liiteosioiden lainsäädäntöasiat tulee nopeasti päivittää lakimuutosten  tullessa voimaan.

Liikenneturva antaa tarvittaessa apua riskien arvioinnin kehittämisessä.
LIIKENNETURVA

Matti Järvinen, toimitusjohtaja   
Petri Niska, yhteyspäällikkö   



Sosiaali- ja terveysministeriölle   
11.3.2011

LAUSUNTO LIIKENNEVAKUUTUSLAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUKSESTA

Liikenneturvalta on pyydetty lausuntoa liikennevakuutuslaista, laista Liikennevakuutuskeskuksesta ja laista liikenneturvallisuusmaksusta.

Liikenneturva esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa:
 
Liikennevakuutuslaki

Liikenneturvan mielestä lakiesitykset, jotka lisäävät liikennevakuutuksen kattavuutta tukevat myös liikenneturvallisuutta.  Liikennevakuutuksen kattavuus lisää yhteistyöpintaa liikenneturvallisuustyöhön mm. onnettomuustilastoinnissa ja turvallisuustoimenpiteiden kohdentamisessa.

Lisäksi Liikenneturva esittää, että moottoriajoneuvon kuljettajan rattijuopumuksen  vaikutusta henkilövahinkokorvauksia alentavana tekijänä kiristettäisiin nykyisestä  (30 §). On epäjohdonmukaista, että rattijuopon korvausturva olisi tuntuvasti parempi  kuin esim. vakuutusmaksun laiminlyöneellä ajoneuvon kuljettajalla.

Viittaamme tässä Finanssialan Keskusliiton ja Liikennevakuutuskeskuksen asiassa  esittämiin tarkempiin perusteluihin ja tuemme niitä. 
 
Laki Liikennevakuutuskeskuksesta

Liikenneturvalla ei ole huomautettavaa Liikennevakuutuskeskuksesta tehtyyn lakiesitykseen.

Laki liikenneturvallisuusmaksusta

Lakimuutosten taustat ja perusteet

Lakiesityksen keskeisenä tavoitteena on saattaa liikennevakuutusmaksua ja sen
käyttöä liikenneturvallisuustyöhön koskeva lainsäädäntö säädöstasoltaan perustuslain vaatimuksia vastaavaksi. Päämääränä on luoda perusta pitkäjänteiselle ja toimivalle liikenneturvallisuustyön rahoitukselle. 
 
Rahoituksen pitkäjänteisyys

Liikenneturva pitää perusteltuna lakiesityksen keskeistä tavoitetta toimivan ja pitkäjänteisen liikenneturvallisuustyön rahoituspohjan perustamisesta.

Liikenneturva pitää tärkeänä, että rahoitusuudistus toteutetaan siten, että keskusjärjestö voi jatkossakin kehittää toimintaansa tarkoituksenmukaisesti. Valistustyö on  luonteeltaan hyvin pitkäjänteistä. Rahoituksen jatkuvuuden ja tason turvaaminen on  tärkeätä myös sen vuoksi, että Liikenneturva voi täyttää kaikki sille laissa määritellyt  tehtävät täysipainoisesti.

Liikennevakuutusmaksun valtionapuna tapahtuva jakaminen vuosi kerrallaan ei kuitenkaan tue tavoitetta pitkäjänteisen rahoituksen varmistamisesta.

Tämän vuoksi Liikenneturva esittää, että rahoitus voidaan myöntää myös monivuotisena ilman vuosittaista hakumenettelyä.  Liikenneturvaa koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaan (14 § 2 mom.) keskusjärjestön on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle keskipitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelma.

Rahoituskriteerit 

Lakiesityksen 5 §:ssä on määritelty yleiset liikenneturvallisuustyöhön käytettävissä  olevien varojen myöntämisperusteet seuraavasti:

”Liikenneturvallisuustyö on toteutettava yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Liikenneturvallisuustyötä tulee tehdä tiedotuksella, koulutuksella, onnettomuuksien tutkinnalla tai niiden tilastoinnilla. Liikenneturvallisuustyön on kohdistuttava kaikkiin ikä- ja tienkäyttäjäryhmiin ja oltava valtakunnallista.”

Pykälän perusteluissa säännöstä täsmennetään toteamalla, että rahoitettavan toiminnan tulee olla pitkäkestoista ja yleishyödylliseksi rinnastettavaa.  

Liikenneturvan mielestä varojen jaon lähtökohtana tulee olla se, että niiden saajien liikenneturvallisuustyö perustuu lakiin. Näin huolehditaan siitä, että Liikenneturva voi toteuttaa sille omissa säädöksissään määrätyt, julkiset hallintopalvelutehtävät (Laki Liikenneturvasta nro 278/2003, Valtioneuvoston asetus Liikenneturvasta nro 973/2001 ja Liikenne- ja viestintäministeriön asetus nro 1001/2003).

Liikenneturvan tulostavoitteet ja varat tulisi kirjata omana kohtanaan liikenne- ja viestintäministeriön budjettiin samalla tavalla kuin on menetelty Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen rahoituksessa osana puolustusministeriön budjettia.

Mikäli varoja haetaan lakiesityksessä esitettyjen kriteerien perusteella, esitämme niihin seuraavia täsmennyksiä:

  • varojen saajan liikenneturvallisuustyön tulee olla ei-kaupallista;

  • sen tulee kattaa sekä valtakunnallinen, alueellinen että paikallinen
    toiminta;

  • liikenneturvallisuustiedotuksen ja koulutuksen tulee muodostaa
    yhtenäinen kokonaisuus, joka perustuu tutkittuun tietoon ja

  • työn tulee olla pitkäkestoista ja kohdistua kaikkiin ikä- ja tienkäyttäjä-ryhmiin.

Rahoitusta voidaan myöntää em. kriteerein myös järjestelmälliseen tieliikenteen onnettomuuksien tutkintaan ja tilastointiin.

Liikenneturva esimerkkinä

Lausuntomme liitteessä on esityksenne perusteluksi eritelty lakiesitykseen sisältyviä kriteereitä peilaamalla niitä Liikenneturvan tämänhetkiseen toimintaan. Se antaa kuvan niiden käytännön soveltuvuudesta ja luo vertailupohjaa mahdollisille muille varojen hakijoille. Se tarjoaa myös perusteluja ja kriteerien määrittelyjä sisällytettäväksi tulevaan valtioneuvoston asetukseen.

LIIKENNETURVA

Maria-Kaisa Aula, hallituksen puheenjohtaja
Matti Järvinen, toimitusjohtaja



Liikenne- ja viestintäministeriölle
9.3.2011

LAUSUNTO ASETUSLUONNOKSESTA ALKOLUKON KÄYTÖSTÄ KOULU- JA PÄIVÄHOITOKULJETUKSISSA

Liikenneturvalla ei ole huomauttamista liikenne- ja viestintäministeriön asetusluonnokseen koskien alkolukon käyttöä
koulu- ja päivähoitokuljetuksissa.

LIIKENNETURVA

Matti Järvinen
Toimitusjohtaja


10.3.2011 LIIKENNETURVAN HALLITAUKSEN KANNAONOTTO HALLITUSOHJELMAAN


Turvallisuustilanne

Tieliikenteen turvallisuus on vuosikymmenten aikana parantunut tuntuvasti. Parhaat saavutukset liikenneturvallisuustyössä on ajan mittaan saatu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuudessa. Henkilöautoissa matkustavien turvallisuus on edelleen suurin haaste. 

Edistymisestä huolimatta olemme tieliikenteen turvallisuudessa pudonneet Euroopassa yhdeksännelle sijalle. Sekä EU:n että omat tavoitteemme edellyttävät turvallisuustyön priorisointia liikennepolitiikassa ja lisäpanostuksia sen tehokkaaseen toteuttamiseen. 

Nuorten liikennekuolemien vähentäminen on jatkuva työkohde. Sama koskee rattijuopumusta. Kansakunnan ikääntyminen korostaa ajoterveysasioiden merkitystä. Turvallisen liikkumisen mallit omaksutaan päiväkotien ja koulujen liikennekasvatuksessa sekä van-hempien esimerkillä.

Rattijuopumuksen torjuminen, ylinopeuksien hillitseminen ja turvalaitteiden käytön lisääminen ovat yhä tärkeitä liikenneturvallisuustyön aiheita. Jalankulkuun ja pyöräilyyn on edelleen panostettava, sillä niiden hyvä turvallisuuskehitys on pysähtynyt. Pitkäjänteisen työn kohteena ovat elinikäisen liikennekasvatuksen vahvistaminen, uuden ajoneuvo- ja liikenneteknologian hallittu käyttöönotto sekä liikenneturvallisuustyön aseman selkeyttäminen ja vakiinnuttaminen liikenne- ja aluehallinnon muutosten jälkeen.

On tärkeä huomioida liikenneturvallisuuden laajat kytkennät  maankäyttöön, tapaturmien ehkäisyyn, sisäisen turvallisuuden parantamiseen, kestävään kehitykseen sekä eri ikäisten kansalaisten hyvinvointiin.

Seuraavan hallituksen ohjelmassa tulee sitoutua liikenneturvallisuuden parantamiseen seuraavasti:

  • Hallitus työskentelee eri liikennemuotojen turvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi. Eduskunnan liikennepoliittisessa selonteossa asetetut tavoitteet toteutetaan tieliikenteessä valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan.

  • Liikennevalvontaa tehostamalla, sekä pää- että alemman tieverkon kuntoa parantamalla, rattijuopumusta torjumalla, hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä edistämällä myönteistä liikennekulttuuria elinikäisellä liikennekasvatuksella luodaan edellytykset kaikenikäisten kansalaisten turvalliselle liikkumiselle.

  • Valtakunnallisten ja paikallisten päätöksentekijöiden sekä liikenteen ja alueiden suunnittelijoiden tulee kaikilla hallinnonaloilla ottaa huomioon ratkaisujensa vaikutukset liikenneturvallisuuteen. 

  • Hallitus edistää ja tukee aktiivisesti Euroopan Unionissa niitä tieliikenteen turvallisuutta koskevia hankkeita, jotka perustuvat jäsenmaissa hyviksi todettuihin ja tieteellisesti päteviin ratkaisuihin.

LIIKENNETURVA

Lisätietoja:
Maria Kaisa Aula, hallituksen puheenjohtaja
puh. 050 5309697
mariakaisa.aula@stm.fi

Matti Järvinen, toimitusjohtaja
puh. 0400 424391
matti.jarvinen@liikenneturva.fi