Liikenneturva, Helsinki 2002
Liikenneturvan tutkimuksia, ISSN 0782-2421; 119/2002, 44 s.
TIIVISTELMÄ
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko nuorten kuljettajien liikenneasenteet muuttuneet ja erityisesti, ovatko nuoret naiskuljettajat samankaltaistuneet asenteiltaan mieskuljettajien kanssa. Tutkimuksen lähtökohtana oli vuonna 1978 tehty Elion, Koiviston ja Lasosen liikenneasennetutkimus Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksella. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa kartoitettiin vuoden 1978 kyselylomaketta käyttäen uusien kuljettajien liikenneasenteita vuonna 2001.
Vuoden 1978 kysely lähetettiin satunnaisesti valituille 7 189 uudelle kuljettajalle, jotka olivat saaneet ajokorttinsa1.9.1976 - 31.8.1977 välisenä aikana. Vuoden 2001 kysely lähetettiin 5 000 niin ikään satunnaisesti valitulle uudelle kuljettajalle, jotka olivat suorittaneet ajokorttinsa 1.1. - 31.12.2000 välisenä aikana. Palautusprosentti oli vuonna 197882 ja vuonna 2001 se oli 65.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pääasiassa nuorten, 18-20-vuotiaiden vastauksia. Vuoden 1978 tutkimusaineistossa oli 1 799 mies- ja 1 359 naisvastaajaa. Vuoden 2001 aineistossa oli 1 416 mies- ja 1 343 naisvastaajaa. Yli 20-vuotiaiden (21-66v) miesvastaajien määrä jäi vuoden 2001 kyselyssä niin alhaiseksi (n=115), että vertailuja ikäryhmien välillä voitiin tehdä vain suuntaa-antavina.
Tulosten mukaan nuorten uusien kuljettajien taustoissa, asenteissa ja ajotavoissa oli tapahtunut monia muutoksia vuodesta 1978 vuoteen 2001. Selkeimmät taustamuutokset liittyivät koulutaustaan (nykyisin korkeampi peruskoulutuksen taso), kuljettajakoulutuksen saantitapaan (nykyisin useammin opetuslupaopetus), ajotutkinnon läpäisyyn tarvittujen yrityskertojen määrään (nykyisin keskimäärin useampia yrityskertoja) sekä ajomääriin (nykyisin suuremmat ajomäärät).
Asenneväittämiä tarkasteltiin 5 summamuuttujan avulla. Summamuuttujista neljässä todettiin muutos vuodesta 1978 vuoteen 2001: liikennesääntöjen noudattaminen ja turvallinen ajaminen oli heikentynyt, varmuus omasta ajotaidosta oli lisääntynyt, suhtautuminen kevyeen liikenteeseen ja toisaalta kuljettajaopetukseen ja -kasvatukseen oli muuttunut myönteisempään suuntaan. Muutokset mies- ja naisvastaajilla olivat tapahtuneet samansuuntaisesti. Erot mies- ja naisvastaajien välillä olivat säilyneet samansuuruisina, joiltain osin jopa kasvaneet. Tulosten mukaan voidaan tiivistetysti sanoa, että naiskuljettajat eivät liikenneasenteiltaan muistuta mieskuljettajia nykyisin enempää kuin aiemmin.
Itse ilmoitettujen liikennerikkomusten määrissä ei ollut tapahtunut muutoksia, ei myöskään liikennevahinkojen määrissä, kun ajosuorite oli vakioitu. Sen sijaan hieman päihtyneenä (<0.5 promillea) ajaminen oli yleistynyt sekä miehillä että naisilla, myös yli 20-vuotiaiden ryhmässä.
Raportissa pohditaan mm. lainsäädännön, kaupungistumisen ja kuljettajaopetuksen muutosten merkitystä vastaamisen muutoksiin.
