Iäkäs autoilija liikenteessä |
2012 |
| Väestö vanhenee
Iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa erityisen voimakkaasti, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulevat eläkeikään 2010-luvulla. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaita on vuonna 2030 jo 26 % väestöstä. Nyt heidän määränsä on 18 %. Ikäautoilijoiden määrä kasvaa Ajokorttien määrä yli 64-vuotiailla kasvaa ikäluokkien määrän kasvun ja ajokortti-tiheyden kasvun myötä. Ajokortillisten 65 - 69-vuotiaiden määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 10 prosenttia ja 70 - 74-vuotiaiden lähes 65 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. 75 - 79-vuotiaiden ajokortin haltijoiden määrän on arvioitu kasvavan noin 2,5-kertaiseksi ja yli 80-vuotiaiden ajokortin haltijoiden määrän yli nelinkertaiseksi vuoteen 2010 verrattuna. (Tiikkala, Kalenoja. Trafi 3/2010) |
Terveiden ikäihmisten autoilu turvallista
Vanhenemiseen liittyy hitaita ja vähitellen esille tulevia muutoksia. Näkö, kuulo ja lihasvoimat heikkenevät ja havaitseminen, arviointi ja reagointi hidastuvat. Iäkkäät ovat yleensä tietoisia iän tuomista muutoksista ja ajavat siksi varovaisesti. He välttävät ruuhkia ja huonolla keleillä ajamista ja toisaalta käyttävät reittejä, joilla voivat noudattaa itselleen sopivaa ajotapaa. Terveiden ikäihmisten harkitseva autoilu on siinä määrin turvallista, että heillä on oltava sama oikeus auton käyttöön kuin nuoremmillakin. |
|
||
| Risteykset vaaranpaikkoja
Onnettomuuksien yleisimpänä syynä ikääntyneillä autoilijoilla on vaikeus seurata muuta liikennettä. Vakavimmat onnettomuudet sattuvat risteyksissä. Vasemmalle kääntyminen on hankalinta, sillä kuljettajan on silloin tarkkailtava kaikista suunnista tulevaa liikennettä. Ikäautoilijat joutuvat nuoria kuljettajia harvemmin rattijuopumus-, ulosajo- ja peräänajo-onnettomuuksiin. Turvallisuutta vähentävät tekijät Ikäihmisen keho on hauras. Tämän vuoksi jo pienikin törmäys liikenteessä voi johtaa vakaviin seurauksiin. Aivoinfarkti, etenevät muistihäiriösai- |
rappeutuminen, aiheuttavat häikäisy- herkkyyttä ja hämärässä näkemisen ongelmia. Alzheimerin taudissa potilaalla ei ole sairaudentuntoa, minkä vuoksi hänen on vaikea huomata ajokykynsä heikentymistä. Ajokyky on vaarallisen heikko viimeistään siinä vaiheessa, kun potilas tarvitsee muiden tukea selvitäkseen arjessa. Tavoitteena itsenäinen liikkuminen Mahdollisuus itsenäiseen kodin ulkopuoliseen liikkumiseen on tärkeä osa hyvinvointia. Maalla ja kaukana palveluista asuvat ikäihmiset , etenkin naiset, ovat tutkimusten mukaan heikoimmassa asemassa liikkumisen suhteen. Tilanne on toinen, jos iäkäs on onnistunut säilyttämään ajokorttinsa ja hänellä on käytettävissään auto. |
|
||
Liikenneturva |
